Joulu Ruotsissa

Joulunvietto Ruotsissa on pakanallisten riittien, viikinkijuhlien, kristillisten traditioiden, kansanperinteen metsänhenkien, eteläeurooppalaisten pyhimysten, saksalaisten tapojen ja amerikkalaisten virvoitusjuomamainosten sekoitus. Ehkäpä joulun juhlinta onkin siksi niin rajatonta ja mahtipontista?

Vai onko syynä ennen ja jälkeen talvipäivänseisauksen vallitseva pimeys ja kylmyys, joka saa jäyhät pohjoismaalaiset viettämään tätä valontäyteistä, kimaltavaa ja tuoksuvaa juhlaa niin sydämensä pohjasta?
 
Oli syy mikä tahansa, juhlallisuudet aloitetaan jo marraskuun puolivälissä ja ne päättyvät vasta tammikuun puolivälissä. Monen mielestä joulusesonki alkaa, kun NK:n tavaratalot paljastavat joulunäyteikkunansa marraskuun kolmantena sunnuntaina. Viimeistä jouluun liittyvää juhlaa eli loppiaista vietetään vasta 20 päivää joulun jälkeen. Silloin makeiset ja koristeet riisutaan joulukuusista.
 
Joulupöydät
Syömisellä ja juomisella on keskeinen asema ruotsalaisessa joulunvietossa, ja loistavien juhlien juuret ovat pohjoismaisissa aasajumalien mystisissä pidoissa Valhallan juhlapöytien ympärillä, jotka puolestaan toimivat inspiraation lähteenä viikinkien estottomille mässäilyille. Sydäntalven uhrijuhla (midvinterblot) oli jättimäinen viikinkijuhla, jonka tarkoituksena oli juhlia sitä, että vuoden pimein aika oli viimeinkin ohitettu.
 
Marraskuun loppupuolella katetaan eri puolilla maata oleviin ravintoloihin, kestikievareihin, saaristolaivoihin, linnoihin ja kartanoihin tuhansia joulupöytiä "julbord" sekä lounas- että päivällisaikaan. Siltä löytyy mm. silliä, lohta, lihapullia ja makkaroita sekä joulukinkkua, paahtokylkeä ja punakaalia . Jokaiselle hyvin maustetulle joulusnapsille lauletaan – joulujuhlassa kaikki osallistuvat snapsilaulujen laulamiseen.
 
Viime vuosina joulun noutopöydän teemaa on laajennettu kansainvälisillä ruokalajeilla. On tarjolla esimerkiksi joulupöytiä, joissa on vain äyriäisiä ja kalaa. On hyvin tavallista, että yritykset tarjoavat asiakkailleen ja henkilökunnalleen jouluaterian.
 
Glögintuoksuiset joulumarkkinat
Samaan aikaan alkavat glögijuhlat ja joulumarkkinat. Aivan kuin joulupöydissä ei olisi juhlaa tarpeeksi, järjestetään kodeissa ja työpaikoilla lukemattomia glögitilaisuuksia. Myös kouluissa ja päiväkodeissa juodaan glögiä, tosin alkoholitonta.
 
Joulumarkkinoilla myydään kaikkea käsitöistä piparkakkuihin, Lucia-pulliin, glögiin, kotitekoiseen suklaaseen, sinappiin, marmeladiin ja muihin herkkuihin. Useimmat markkinat ovat avoinna jokaisena viikonloppuna, jotkut joka päivä jouluun asti.
 
Suurimmat ja tunnetuimmat joulumarkkinat järjestetään Tukholman Skansenilla ja Vanhassa kaupungissa sekä Göteborgin Kronhusetissa ja Lisebergin huvipuistossa – jonne voi ajaa soihtuveneellä kaupungin kanavia pitkin!
 
Lucian päivä
Lisäbonuksena joulun alla on Lucian päivä, jota juhlitaan koko maassa. Pimeässä ennen aamunkoittoa 13. joulukuuta nuoret ihmiset kulkevat kulkueessa laulaen, valkoisiin, kantapäihin asti ulottuviin pukuihin pukeutuneina. Kulkuetta johtaa nainen kynttiläkruunu hiuksissaan.
 
Kyseessä on Lucian juhlinta. Hän oli marttyyri, joka kohtasi kohtalonsa Sisiliassa vuonna 304. Monet Grand hotellin sviiteissä asuneet Nobelin palkinnon saajat on Lucia, valon kuningatar, äkillisesti herättänyt palkintojenjaon jälkeisten päivien aikana. Myös kirkoissa ja konserttisaleissa voi nähdä valtavia Lucia-kulkueita, ja päiväkodeissa sekä kouluissa järjestetään omia versioita.
 
Joulun vietto
Kuten Suomessa, joulunvietto käynnistyy Ruotsissa jouluaattona 24. joulukuuta. Joulukuusi seisoo kodeissa paraatipaikalla lahjat juurellaan. Huolellisesti pakattujen, joulurunoin (julrim) somistettujen pakettien vieressä on oljesta tehty pukki, joka pohjautuu saksalaisiin tapoihin.
 
Ruotsalainen tapa laulaa yhdessä iloisia joululauluja ja tanssia kuusen ympärillä on kuvattu koko komeudessaan Ingmar Bergmanin Oscar-palkitussa elokuvassa nimeltä Fanny ja Alexander.
 
Lihava punainen joulutonttu (joka Suomessa tunnetaan joulupukkina) vierailee ruotsalaisissa kodeissa iltapäivällä ja aloittaa käyntinsä kysymällä: ”Onko täällä kilttejä lapsia?” Haddon Sundblom (jonka äiti oli ruotsalainen) piirsi tämän leppoisan joulutontun Coca Colalle vuonna 1931, todennäköisesti piirtäjä Jenny Nyströmin tonttukuvien innoittamana.
 
Joulutontun vierailu päättyy siihen, että hän saa maistaa joulupuuroa. Tämä tapa on peräisin ajalta, jolloin ruotsalaiseen kansanuskomukseen kuuluivat keijut, noidat, tontut ja muut olennot, ja jokaisella kodilla uskottiin olevan oma kotitonttunsa suojelijanaan. Kotitonttu sai aina puuroa jouluna – muuten taloa kohtasi epäonni.
 
Joulupäivänä 25. joulukuuta jotkut menevät aikaisin aamulla joulukirkkoon. Sekä joulupäivä 25.12. että tapaninpäivä 26.12. omistetaan juhlien jatkamiseen: syödään lipeäkalaa ja muita jouluruokia, käydään elokuvissa, tehdään pitkiä kävelyretkiä ja tavataan vanhoja ystäviä.
 
Heti joulun jälkeen monet ruotsalaiset matkustavat tuntureille. Sälenin, Vemdalenin ja Åren kaltaiset hiihtopaikkakunnat ovat lähes täynnä vuoden ensimmäisellä viikolla.
 
Muista ainakin seuraavat:
Joulukuussa Ruotsissa ei voi olla huomaamatta joulupöytää, vinkkeinä voidaan mainita esimerkiksi Tukholman Grand Hotel, Göteborgin Sjömagasinet, vapaasti valittava Strömman saaristoristeily ja vapaasti valittava skoonelainen kestikievari.
Suurimmat ja tunnetuimmat joulumarkkinat järjestetään Tukholman Skansenilla ja vanhassa kaupungissa sekä Göteborgin Kronhusetissa ja Lisebergin huvipuistossa – jonne voi ajaa soihtuveneellä kaupungin kanavia pitkin.
Ingmar Bergmanin Oscar-palkittu elokuva Fanny ja Alexander.

Sitten vielä esimerkki klassisesta joulupöydästä: joulukinkkua ja sinappia, pasteijoita, graavilohta ja hovimestarin kastiketta, tuoresavustettua lohta, monenlaista silliä ja silakkaa, savustettua ankeriasta, sillisalaattia, kananmunanpuolikkaita ja mätiä ja rapuja, kala- ja äyriäispateeta sekä yrttitarhan kastiketta, mätiä ja katkarapuja (Skagenröra), savustettua poronpaistia, Janssonin kiusausta, prinssinakkeja, lihapullia, keitettyjä perunoita, kahdenlaista juustoa ja keksejä, kahdenlaista leipää ja voita, tikkunekkuja, jääsuklaata ja piparkakkuja.
Juomat: snapseja, kotikaljantapaista julmustia, jouluolutta. Silli ja perunat ovat ikään kuin Ruotsin kansallisruokaa, ja ne kuuluvat itsestäänselvyytenä kaikkiin perinteisiin juhlapöytiin. Ruotsissa on yli 100 erityyppistä säilykesilliä. 

Älä epäröi ottaa yhteyttä, jos haluat apua Ruotsiin liittyvän jutun kanssa! 

Joonas Halla
PR Manager
VisitSweden

Puh. 050 346 5256   

A part of the official gateway to Sweden