Lapissa on jälkiä saamelaisasutuksesta jo jääkaudelta (n. 9 600 vuotta sitten). Alun perin saamelaiset olivat kalastajia ja metsästäjiä, jotka aloittivat porojenkasvatuksen isommassa mittakaavassa 1500 - 1600–luvuilla. Nykyään noin kymmenen prosenttia saamelaisista on poronhoitajia, jotka paimentavat laumojaan laajoilla alueilla kuten menneinä aikoina. Tosin nykyaikaiset apuvälineet kuten moottorikelkat, moottoripyörät ja helikopterit ovat tulleet avuksi tänä päivänä, koirien ja suksien sijasta.

Poronhoito lasketaan tärkeimmäksi kolmesta ”jalasta”, jolle perinteinen saamelaiskulttuuri nojaa tänään. Kaksi muuta jalkaa ovat saamenkieli ja saamelaiskäsityöt. Perinteinen joiku on alkuperäistä saamelaista kansanmusiikkia, joka toimii samalla tärkeänä kieliperinteen kantajana.

Valtavaa maa-aluetta napapiirin pohjoispuolella Ruotsissa, Norjassa, Suomessa sekä Venäjällä Kuolan niemimaalla, kutsutaan nimellä Sapmi. Sapmi tunnustetaan saamelaisten maana kaikissa näissä maissa. Kaikissa neljässä maassa on saamelaiskäräjät, joka kokoontuu Ruotsissa Kiirunassa. Toinen saamelaiskulttuurin keskus on Jokkmokk, jossa sijaitsevat saamelaismuseo ja saamelaisopisto. Paikkakunta on myös kuuluisa vuosittain helmikuussa järjestettävistä talvimarkkinoistaan, jossa perinteinen saamelaiskulttuuri on vahvasti läsnä. Markkinat ovat vuosi vuodelta houkutelleet yhä suuremman määrän kansainvälisiä vieraita.

Pohjois-Ruotsissa ja Lapissa toimii useita matkanjärjestäjiä, jotka tarjoavat saamelaiselämyksiä kuten poroajeluita ja erilaisia retkiä matkailijoille.