[text]

Värikäs historia, valoisa tulevaisuus

Pohjoismainen gastronomia kiinnostaa nyt kansainvälistä ruokamediaa erityisen paljon. Ruotsi tarjoaa muiden Pohjoismaiden rinnalla niin puhtaan ja turmelemattoman luontoidyllin sävyjä kuin modernin eksoottisia makuja. Maan pituus, yli 1 500 km rehevästä eteläkärjestä napapiirin karulle pohjoispuolelle, takaa sen, että Ruotsista löytyy useita eri ilmastoalueita. Näin ollen niin kasvi- kuin eläinkanta ja perinteet ovat monipuolisia ja mahdollisuudet luonnon antimien hyödyntämiseen erinomaiset.

  • Newly picked blueberries
  • Mushroom picking
  • Magnus Nilsson at Fäviken Magasinet, Jämtland
  • Swedish cinnamon bun
  • Fika at Café da Matteo in Gothenburg
  • Swedish apples from Kivik

Newly picked blueberries

Kesäisin ja syksyisin kaikenikäiset ruotsalaiset marjastavat, sienestävät ja poimivat hedelmiä. Lajikkeet vaihtelevat paljon seutujen välillä. Tarjolla on lukematon määrä poimittavaa aina sienistä yli viiteensataan villinä kasvavaan marjaan ja lähes yhtä moneen omenalajiin. Metsissä ja tasangoilla kasvaa mustikoita, metsämansikoita, suomuuraimia, puolukoita, pihlajanmarjoja, seljanmarjoja ja monta muuta lajia. Jotkut syödään tuoreina maidon tai kerman kera, ja osa säilötään kotitekoisiksi marmeladeiksi, hilloiksi tai mehuiksi - kylmän talven varalle.

Useilla ruotsalaisilla ja kasvavassa määrin myös ravintoloilla on oma puutarha. Peruspuutarhaan kuuluvat herukkapensaat, karviaismarjapensaat ja vadelmat - ihan kuten Suomessa. Lisäksi puutarhasta löytyy useimmiten raparperi ja omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita. Kunnianhimoisemmat puutarhanomistajat viljelevät vihanneksia ja luovat oman yrttitarhansa.

Ruotsalaisen keittiön kehitykseen on vaikuttanut karu luonto, ympäristö, jossa ruoan säilöminen on ollut tärkeää. Elintarvikkeita on esimerkiksi kuivattu, savustettu ja suolattu. Monet sillilaadut ovat kenties paras ruotsalainen esimerkki tästä, sillä useimmissa säilötyissä silleissä on hapanimelä pohjamaku. Toinen tunnettu esimerkki on graavilohi eli gravlax, jonka nimi tulee siitä, että kala haudattiin suolauksen jälkeen maan uumeniin (grav), jossa se säilyi pidemmän aikaa. Nykyään lohi haudataan suolaan, pippuriin, sokeriin ja tilliin lyhyemmäksi aikaa - muutamasta tunnista pariin päivään.

Kahvi tuli Ruotsiin Turkista niihin aikoihin, kun Suomi oli vielä osa Ruotsia. Nykyään suomalaiset johtavat kahvinjuonnin tilastoja, mutta ruotsalaiset ovat listalla hyvänä kakkosena. Ruotsissa kahvitauosta eli fikasta on tullut kulttuuri-ilmiö, ja ruotsalaiset kahvittelevat pari kertaa päivässä perheen, työkavereiden tai ystävien kesken. Fika pitää sisällään kahvin tai teen nauttimista ja usein (muttei aina) samalla syödään kahvileipää (kaffebröd) tai esimerkiksi juustovoileipä. Tapaamispaikat eli kahvilat, joita kutsutaan usein sanalla konditori, löytyvät kylien ja kaupunkien sydämestä.

Pohjoismaisen gastronomian ilmentymät ovat moninaiset. Niin kaupungeissa kuin maaseudulla esiinputkahtavat pienet ruoka- ja juomayritykset täydentävät vilkasta ravintolakulttuuria. Mikro- ja nanopanimot, siirrettävät teurastamot, siideri- ja omenamehubussit, kiviuunileipomot, pienimuotoiset juustolat, vihanneksien ja yrttien viljelijät sekä luomulihaa tuottavat karjankasvattajat… Monet näistä uusista käsityömäisesti valmistetuista tuotteista perustuvat läheiseen yhteistyöhön paikallisten kokkien kanssa.

Jopa viininviljely yleistyy - maan pohjoisesta sijainnista huolimatta. Noin 30 rekisteröityä viinintuottajaa toimii maan eteläosissa sekä Gotlannissa ja Öölannissa.

Ruotsalainen ruoka Facebookissa


Kiinnostaako ruotsalainen ruoka? Tsekkaa tämän teeman Facebook-sivu:

Mainos:

A part of the official gateway to Sweden