Ruotsin suurenmoiset kansallispuistot
Kävijät ovat erittäin tärkeitä Ruotsin kansallispuistoille. Sen vuoksi useimmat puistoista on tehty helppopääsyisiksi, poikkeuksena Lapissa sijaitseva Sarekin kansallispuisto, jonka 2 000 neliökilometriä on pelkkää erämaata, joka on saavutettavissa patikoiden
Ruotsin kansallispuistot sijaitsevat eri puolilla maata. Kaukana pohjoisessa on korkeita tunturihuippuja, tundraa ja jäätiköitä; keskivaiheilla eli Kaakkois- ja Lounais-Ruotsissa ilmasto on vähän leudompi, maisemassa on vuoria ja kukkuloita, syviä metsiä, jyrkkiä rannikoita ja ihastuttavia saaristoja.
Jos etsit erämaata ja yksinäisyyttä, Unescon maailmanperintökohde Laponia on juuri oikea kohde. Laponia on Ruotsin saamelaisalue, jonka rajana ovat Mudduksen, Padjelantan, Sarekin ja Stora Sjöfalletin kansallispuistot. Näissä neljässä puistossa on 9 400 neliökilometrin suuruisella alueella korkeita tunturinhuippuja, syviä laaksoja, koivumetsiä, tundraa, vesiputouksia, lohkarekenttiä ja kuohuvia jääkylmiä jokia. Hirvi, ilves, ahma ja uhanalainen napakettu vaeltavat täällä revontulien loisteessa. Revontulia näkyy täällä todennäköisimmin maalis-huhtikuussa.
Ruotsin 1 000 km:n pituinen tunturiketju alkaa etelämpää Keski-Ruotsista. Sånfjälletissä voit nähdä karhuja, Töfsingdalenissa jättilohkareita ja lännessä Fulufjälletissä aarniometsiä.
Tyrestan kansallispuisto sijaitsee vain 20 km Tukholmasta kaakkoon. Alueella on 400 vuotta vanhaa koskematonta metsää sekä ainutlaatuisen karua ja kallioista rotkomaisemaa. Ympärillä on metsää ja järviä sekä vanha kylä, joka lisää myös osaltaan alueen kulttuuriarvoa.
Tukholmasta kaakkoon Itämerellä sijaitsee Ruotsin uloin saari Gotska Sandön. Ja millainen saari se onkaan! Huikean sinisenä kimaltavan meren keskellä pitkien hiekkarantojen rajaamalla ja miltei täysin hiekkadyynien peitossa olevalla saarella kasvaa tiheää mäntymetsää. Myrskyt ja toisinaan voimakkaatkin vuorovedet muokkaavat rantaviivaa jatkuvasti muodostaen pieniä poukamia ja niemiä. Asutun saaren historia on kiinnostava, mistä todistavat myös paikalliset rakennukset ja erityisesti kirkot.
Kaukana täältä Etelä-Ruotsissa on ”Stenshuvud”, suomeksi ”Stenin pää”. Paikallisen kansanperinteen mukaan täällä Giddastuan-luolassa eli kerran jättiläinen. ”Pää” on itse asiassa 97 metriä korkea Itämerelle tähyävä kukkula, josta on selkeällä säällä upea näköala Tanskan Bornholm-saarelle. Vuosisatojen ajan merenkulkijoiden maanmerkkinä toiminut Stenshuvud on nykyään yksi Ruotsin kansallispuistoista.
Täällä on runsaasti erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, mm. vihreä lehtisammakko, pähkinähiiri, kuhankeittäjä ja satunnaisesti myös hirviä. Alueella kasvaa myös useita orkidealajeja ja hyvin harvinainen mansikkahanhikki. Niemenkärjessä on suosittu uimaranta.
Ruotsin kansallispuistot odottavat kävijöitä – pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä.