Ruotsissa juhlitaan kevättä, kesää, syksyä ja talvea erityisin ruokateemoin, perintein ja usein myös valolla. Aurinko tai kynttilänvalo - sillä ei ole väliä: Valo on kuitenkin aina tavalla tai toisella läsnä juhlinnassa.
Uusivuosi
Uudenvuoden aattona ruotsalaiset juhlivat mielellään tyylikkäästi ravintolassa. Illallisen jälkeen vieraat jatkavat juhlintaa kaduilla ja toreilla tai juhlivat muiden seurassa baareissa ja klubeissa. Ilta huipentuu jälleen ulkona ilotulitteiden räiskyessä.
Pääsiäinen
Pääsiäinen Ruotsissa on värien sinfoniaa. Käytpä minkä tahansa kaupungin torilla, niin tulet löytämään ylen määrin keltaisia narsisseja. Usein näkee myös myynnissä koivunvitsoja, jotka on koristeltu värikkäin höyhenin. Ennen aikaan näiden vitsojen uskottiin jouduttavan kevään tuloa, ja tänäkin päivänä ilmassa on jotain erityistä vihreiden lehtien puhjetessa.
Ruotsalaiset viettävät useimmiten pääsiäisen perhepiirissä. Monet käyttävät tilaisuuden hyväkseen lähteä mökille, joka on useimmiten ollut talviteloilla edellisestä kesästä saakka. Monessa maanosassa pääsiäisloma on myös vielä ihanteellista aikaa talviurheiluun.
Vappu
Mikäli haluat nähdä illan, jolloin laulu raikaa kaikissa kylissä ja kaupungeissa sinun kannattaa suunnata Ruotsiin Vapunaattona. Päivä on kunnianosoitus muinaiselle, saksalaiselle pyhimykselle, St. Walpurgikselle ja sitä juhlitaan illan hämärtyessä sytytettävillä kokkotulilla. Tulen syttyessä paikalliset kuorot esittävät lauluja talven loppumisen ja kevään koiton kunniaksi.
Kansallispäivä
Ruotsalaiset rakastavat maataan, mutta eivät tee siitä isoa numeroa.
Ehkäpä tässä on syy siihen, että on kestänyt kauan ennenkuin 6. kesäkuuta vietettävää Ruotsin kansallispäivää on ryhdytty viettämään laajemmin. Rauhaa rakastavana maana, joka ei ole osallistunut aseellisiin taisteluihin nykyaikana Ruotsin kansallistunne on ollut hiljaisen varautunutta.
Juhannus
Harvoihin ajankohtiin vuodesta liitetään niin paljon tunteita kuin juhannukseen. Juhannus on jopa niin tärkeä, että monet ruotsalaiset suhteuttavat ajanlaskunsa siihen, ja toteavat tammikuun räntäsateissa rämpiessään, että "juhannus on kohta täällä". Ruotsalaiset juhlivat Juhannusaattoa mielellään ulkona, ja mikäli suinkin mahdollista myös maaseudulla. Kaupungit tyhjentyvät kun ihmiset suuntaavat kohti mökkejään, leirintäalueita tai muita juhlapaikkoja.
Rapujuhlat
Elokuussa yleensä niin hillitty ja vähäeleinen ruotsalainen muotoilu saa antaa tietä värikkäille paperilyhdyille ja muille rapujuhlien koristeille.
Martinpäivä
Etelä-Ruotsissa, Skoonessa syyskauden viimeisessä suuressa perinnejuhlassa herkutellaan hanhella Martinpäivänä, 10. marraskuuta. Hanhet ovat silloin pulleimmillaan ja pääaterian yhteydessä tarjoillaan voimakkaasti maustettua "Mustakeittoa", joka valmistetaan hanhenverestä. Jälkiruoaksi tarjoillaan herkullista omenapiirasta tai "Spettkaka"-nimistä marenkitornia.
Adventti
Joulun lähestyessä ikkunoihin sytytetään adventtikyntteliköitä ja tähtiä. Kuuma glögi on varma joulun merkki, ja sitä juodaan myös Ruotsissa rusinoiden ja manteleiden kanssa. Piparkakku kruunaa tietenkin glögin. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina sytytetään ensimmäinen adventtikynttelikön neljästä kynttilästä - kynttelikkö koristellaan Ruotsissa usein puolukan lehdillä ja sammaleella.
Lucian päivä
Lucian päivää juhlitaan 13. joulukuuta, jota on perinteisesti pidetty vuoden pisimpänä yönä. Aikaisin Lucian-päivän aamuna tuhansissa ruotsalais-kodeissa pienet tytöt sonnustautuvat valkoiseen asuun ja kynttiläkruunuun.
Tytöt laulavat talven pimeydestä ja takaisin palaavasta valosta. Lucia-neidot herättävät laulullaan perheensä ja tuovat kynttilänvaloa pimeyteen aikaisessa talviaamussa.
Jouluperinteet
Joulu Ruotsissa on yhdistelmä uutta ja vanhaa, uskonnollisia ja yleismaailmallisia perinteitä sekä ”omaa” ja muualta omaksuttua.
Aivan kuten Suomessa Ruotsissakin joulun kohokohta on 24. joulukuuta, jouluaattona, jolloin lapset avaavat joulupukin tuomat lahjat ja perhe nauttii yhteisen jouluaterian ruotsalaisia perinneherkkuja notkuvasta joulupöydästä.